Kain Tapper
”Tekeminen lähtee siitä, missä on syntynyt.”
Kuvanveistäjä Kain Tapperin (1930-2004) taiteen rakennusaineita ovat olleet syntymäseudun Saarijärven maisemat ja niiden antamat luontoelämykset ja koko se elämisen piiri. Kuvanveistäjänä hänestä tuli uusia uria ja näkemyksiä avaava taiteilija. Uusi vapaamuotoinen informalismi 1960-luvun alussa tuki ja inspiroi häntä luomaan uudenlaisia puuveistoksia. Uusi ilmaisu sai aikaan myös kiivasta keskustelua, erityisesti Oriveden kirkon puusta veistetty Golgatan kallio -alttarireliefi vuodelta 1961. Näissä ennenkuulumattomissa veistoksissa hän alkoi tulkita luonnonilmiöitä niukkaeleisinä abstrakteina muotoina. Erityisesti teosten pinnoissa heijastui suomalainen luonnonlyriikka. Aiheet syntyivät usein hyvin konkreettisista lähtökohdista, sateen ropinasta tai pakkaspäivän huuruista. Tapperin veistoksissa myös aika on vahvasti läsnä. Niin siteenä historiaan kuin läsnä olevana tässä päivässä. Tapperin tuotannossa toistuvat samat teemat kuten hevosen kallo, joka vähiten muuttuu realistisesta täysin abstraktiksi kolmiomuodoksi.
1980-luvulla Tapperin taiteeseen tuli visuaalisia vaikutteita vanhoista kulttuureista kuten etruskien ja egyptiläisten hauta-arkkitehtuurista. Tähän vaikutti myös asuminen keskellä etruskien vanhoja asuin- ja hauta-alueita Italiassa. Teokset saivat sellaisia nimiä kuin Muumio, Hauta tai Sarkofagi. Näissä jyhkeissä vapaasti seisovissa lujasti maassa seisovissa veistoksissa on syvää mystiikkaa. Suvi-Pinxin näyttelyssä on tällä kertaa esillä Kain Tapperin henkilöpiirustuksia.
Taiteilija vietti 1990-luvulta lähtien kesiään Sysmässä Tainionvirran äärellä olleessa ateljeessaan. Vaikka Tapper on kansainvälisesti arvostettu nykytaiteilija, jonka taiteessa heijastuvat monenlaiset kulttuuriset virtaukset, hän on kuitenkin ytimeltään hyvin kansallinen, suomalainen taiteilija. Taiteilijan teoksia on keskeisissä Suomen taidemuseoissa ja kokoelmissa, hän on tehnyt myös lukuisia julkisia veistoksia.